Psykedeelistä kokemusta kannattaa tutkia

Viime aikainen tutkimus osoittaa, että psykedeelistä kokemusta kannattaa tutkia. Nyt se on myös tulossa mahdolliseksi.

Mikäli asiaan ei ole tutustunut, niin ”huumeet” ovat yksi iso möykky, jonka alle piiloutuu vain useita riippuvuutta aiheuttavia, terveydelle haitallisia aineita. Todellisuudessa laissa kiellettyjen mieleen vaikuttavien aineiden kirjo on laaja. Erilaisten piristeitten ja rauhoittavien aineitten joukkoon mahtuu myös niin sanotut psykedeeliset aineet, joista tunnetuimpia ovat psilosybiini (löytyy luonnosta madonlakki sieninä) sekä LSD.

Psykedeeleihin liittyvät muuntuneet tajunnan tilat ovat psykologisesti kiinnostavia. Ensinnäkin ihmiset kuvailevat kokemuksia mullistaviksi [1]. Tämä ei ole pelkästään huumeesta seonneen mielen hourailuja. Mullistavuutta voi mitata: Yksittäinen psykedeelinen kokemus muuttaa Big-5 persoonallisuutta siten, että “avoimuus uusille kokemuksille” kasvaa pysyvästi (seurantatutkimus 12 kuukautta kokemuksen jälkeen) yhden keskihajonnan verran (se on valtavasti). [2] Psykologit kamppailevat huomattavasti pienempien efektien kanssa jatkuvasti, joten päältä katsoen on omituista, että näitä kokemuksia ei ole tutkittu tieteellisesti.

LSD:n merkittävät vaikutukset löydettiin vuonna 1943. [3] Tämän jälkeen sen mitä erikoisimpia vaikutuksia ryhdyttiin tutkimaan. LSD:n ja muiden psykedeelien lyödessään itsensä läpi valtakulttuuriin, kaikki järjestäytyneet yhteiskunnat kielsivät ne saman tien. Käytännössä jopa psykedeelisestä kokemuksesta puhuminen on ollut de facto kiellettyä. Sitä myöten myös psykedeelisen kokemuksen tutkiminen on ollut pannassa. Tätä on jatkunut viimeiset 50 vuotta, mutta aivan viime vuosina tilanne on hellittänyt siten, että psykedeelien tutkimista on sallittu rajoitetusti. Esimerkiksi vuonna 2014 julkaistiin pienimittainen kaksoissokkotutkimus (12 potilasta), jossa todettiin LSD:n auttavan kuolemansairaita potilaita käsittelemään ahdistustaan [4]. Tulokset olivat erittäin lupaavia.

Portit ovat aukeamassa laajemille tutkimuksille. Viime vuonna julkaistiin rajoja murtava paperi, jossa raportoitiin LSD:n neuraalikorrelaatteja. [5] Tutkimuksessa nähtiin aivokuvantamisella LSD:n vaikutukset kahdelle merkittävälle piirteelle: Visuaalisille hallusinaatioille sekä ”egon sulamiselle”. Visuaaliset hallusinaatiot korreloivat näköaivokuoren kohonneen aktiivisuuden kanssa ja lisäksi hallusinaatioihin liittyi V1 aivokuoren kohonnut funktionaalinen konnektiivisuus. “Egon sulaminen” ja “muuttuneet merkitykset” korreloivat taas parahippokampuksen ja retrospleniaarisen aivokuoren välisen funktionaalisen yhteyden heikkenemisen kanssa. Näistä jälkimmäinen tulos on erityisen kiinnostava, sillä vaikuttaa siltä, että (LSD:llä aikaan saatua) psykeelistä kokemusta voidaan käyttää erilaisten tietoisuuden prosessien tutkimiseen.

Tänä vuonna julkaistu uusi tutkimus on hyvin kiinnosta, jossa havaittiin, että psykedeeleillä on havaittavissa signaali ”laajennestaa tietoisuudesta” [6]. Tutkimuksessa mitattiin MEG-mittauksilla tietoisuuden tason mittarina käytettävää Lempel-Ziv (LZ) kompleksisuus mittaa ketamiinin, psilopsybiinien ja LSD:n vaikutuksen alaisena. LZ mitan tiedetään heijastelevan tietoisuuden tasoa: Se on alhaisempi unessa sekä propofolin (suosittu nukutusaine) vaikutuksen alaisena kuin hereillä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tätä tavanomaista tietoisuuden mittaa käytetään tutkimaan psykedeelistä olotilaa. Itse tulos on kiintoisa siinä mielessä, että käyttäjien kuvailema ”tietoisuuden laajeneminen” on siinä mielessä todellinen ilmiö, että siinä mielessä, että LZ mitta oli korkeampi psykedeelisen kokemuksen aikana, kuin muuten hereillä.

Kuten yllä totesin, niin on myös alustavaa näyttöä, että psykedeelisellä on parantavia ja terapiaa tukevia vaikutuksia. Uusi tutkimuksellinen ala on aukeamassa. Ottaen huomioon psykedeelisen kokemuksen potentiaalin, aihealue tarjoaa tuoreen maaperän uuden ja merkittävän tutkimuksen tekemiseen. Sanalla sanoen, kentällä on luvassa Nature-tason julkaisuja, niille jotka ovat riittävän rohkeita. Tämä on suomalaiselle tutkimusmaailmalle todellinen mahdollisuus päästä tekemään rajoja murtavaa, merkittävää tutkimusta.

Eräs tutkimisen arvoinen työhypoteesi on pienien LSD:n annoksien käyttäminen tarkkaavaisuushäiriön lääkitsemisessä. Pienillä annoksilla (eli n.s. ”microdose”) käyttäjät kertovat keskittymiskyvyn parantuvan merkittävästi sekä kykenevän toimimaan ”luovasti” [7]. Toisaalta isommilla annoksilla (noin 10x microdose) taas vaikutukset ovat enemmänkin yllä keskusteltuja psykedeelisiä kokemuksia. Eräs käyttäjä kuvaa lopettaneensa tavanomaisen tarkkaavaisuuslääkityksen aloitettuaan pienien LSD:n annoksien säännöllisen nauttimisen.

Suomalainen psykologia tekee itselleen ison palveluksen, jos rohkaisee mielensä ja aloittaa laajat, vakavamieliset psykedeeliseen kokemukseen tutkimukset.


[1] Esimerkiksi Steve Jobs kertoi seuraavaa: “Taking LSD was a profound experience, one of the most important things in my life. LSD shows you that there’s another side to the coin, and you can’t remember it when it wears off, but you know it. It reinforced my sense of what was important—creating great things instead of making money, putting things back into the stream of history and of human consciousness as much as I could.”


[2] MacLean, K. A., Johnson, M. W., & Griffiths, R. R. (2011). Mystical experiences occasioned by the hallucinogen psilocybin lead to increases in the personality domain of openness. Journal of Psychopharmacology, 25(11), 1453–1461.


[3] Hoffman, A. (1980). LSD: My Problem Child. New York: McGraw-Hill.


[4] Gasser, P., Holstein, D., Michel, Y., Doblin, R., Yazar-Klosinski, B., Passie, T., & Brenneisen, R. (2014). Safety and efficacy of lysergic acid diethylamide-assisted psychotherapy for anxiety associated with life-threatening diseases. The Journal of Nervous and Mental Disease, 202(7), 513–520.


[5] Carhart-Harris, R. L., Muthukumaraswamy, S., Roseman, L., Kaelen, M., Droog, W., Murphy, K., . . . Nutt, D. J. (2016). Neural correlates of the LSD experience revealed by multimodal neuroimaging. Proceedings of the National Academy of Sciences, 113(17), 4853–4858.

Tutkimus ei ole niinkään rajoja murtava varsinaisilta tieteellisiltä tuloksiltaan. Oleellisempaa tässä oli, että LSD:tä yleisesti ottaen edes tutkittiin.


[6] Schartner, M. M., Carhart-Harris, R. L., Barrett, A. B., Seth, A. K., & Muthukumaraswamy, S. D. (2017). Increased spontaneous MEG signal diversity for psychoactive doses of ketamine, LSD and psilocybin. Nature Scientific Reports, 7(46421).


[7] Tyypillinen lainaus käyttäjältä: ”Microdosing of 10 to 20 micrograms (of LSD) allow me to increase my focus, open my heart, and achieve breakthrough results while remaining integrated within my routine. My wit, response time, and visual and mental acuity seem greater than normal on it.”

Fadiman, J. (2011). The Psychedelic Explorer’s Guide: Safe, Therapeutic, and Sacred Journeys. Inner Traditions/Bear & Company.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s