Esittäytyminen

Blogin isäntä kuvailee itseään

Kaikki alkaa otsikosta. Kastan blogini Ajatusten Kätilöksi. Se tuntuu oikealta, kirjoitanhan ajatuksista. Useimmat ajatukset eivät ole omiani vaan kierrätän suurelta osin muilta kuulemiani ajatuksia. Silloin tällöin, joskus päivittäin, toisinaan vain kerran kuukaudessa, saan ihan oman ajatuksen. En kuitenkaan kykene jälkikäteen erottelemaan omia ajatuksiani sellaisista, jotka olen kuullut toisilta. Ajatusten lähteet unohtuvat kovin helposti. Parempi säästää tila itse ajatuksille.

Pyrin olemaan rehellinen puheissani ja ajatuksissani. Neljänkymmenen elinvuoteni jälkeen olen päättänyt, että ainoa tapa aidosti kasvaa ihmisenä, on olla rehellinen. Rehellisyyden saa valita jokaista muistoa kohden sen saa valita vain kerran. Vaihtoehtona on pienten valkoisten valheitten sarja. Kyseessä on kuten jatkuvasti napsittavat Matrix-elokuvan siniset pillerit: Valehdeltuasi itsellesi unohdat, miten asia oikeasti meni, alat uskoa omaan valheeseesi ja unohdat valehdelleesi. [1] Ajatus täydellisestä rehellisyydestä on toki absurdi, kyseessä on enneminkin ihanne. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yritän olla sanomatta ääneen asioita, jotka tiedän epätodeksi. Se on hämmästyttävän hankalaa.

Kirjoituksiani tulee varmasti värittämään meneillään olevat psykologian opintoni. Aiemmat luonnontieteelliset opintoni antavat lähtökohdan, josta minun on helppo puhua psykologian tieteellisemmästä puolesta. Voisin esimerkiksi mainita, että olen Big-5 persoonallisuus mittarilla [2] mitattuna silmiinpistävin piirteeni lienee se, että olen yli kaksi keskihajontaa ”avoin uusille kokemuksille”.

Ensimmäisen opintovuoteni aikana minuun on kuitenkin tehnyt suurimman vaikutuksen erilaiset humanistisemmat teemat, jotka ovat tavallaan kauimpana luonnontieteistä. Ryhdyin lukemaan uskontotieteistä sivuainetta. Pohdin tällä hetkellä esimerkiksi tarinoiden ja satujen merkitystä lasten narratiivisen identiteetin muodostuksessa. Asia on siinä mielessä ajankohtainen, että pyrin lukemaan lapsilleni iltasatuja mahdollisuuden mukaan. Pitäisi päättää, että mitä lukee. Kyseessä on visainen pulma.

Lopuksi voisin mainita muutamia elossa olevia henkilöitä, joitten ajatukset ovat tehneet minuun vaikutuksen: Theodore Dalrymple, David Deutsch, Richard Feynman, Jonathan Haidt, Alice Munro, Jordan Peterson, Nassim Nicholas Taleb ja Peter Thiel.

Esittelyt sikseen, tervetuloa lukemaan kirjoituksiani.


[1] En tarkoita tässä valehtelemisella mitään suurimittaista valheellista elämää. Itselleen valehtelemiseen riittää, se että kerrot esimerkiksi läheisellesi jonkin asian kaunistellen. Muutaman päivän perästä muistat kyllä sen mitä olit kertonut, mutta olet onnellisesti unohtanut kaunistelleesi asiaa. Kaikki muistosi tapahtumista vääristyvät silloin siihen muottiin jota tulit puhelleeksi. Psykologit ovat tutkineet valemuistojen luomista, joka on hämmentävän helppoa. Oleellista näyttäisi olevan muisteleminen, joka muuttaa muistoja.

Eräässä tutkimuksessa tutkijat onnistuivat istuttamaan tutkimuskohteisiin valemuistoja. Koehenkilöiltä kysyttiin kuvitteellisesta lapsuuden tapahtumasta (joko 1. syntymäpäiväjuhlat, joissa syötiin pizzaa ja paikalle saapui pelle, tai 2. sairaus, joka johti yön viettämiseen sairaalassa). Koehenkilöt eivät tietenkään muistaneet tapahtumaa siitä kysyttäessä. Kun tapahtumaan liittyvistä yksityiskohdista kysyttiin uudestaan muutaman päivän päästä, 20% koehenkilöistä olivat luoneet itselleen valemuiston kuvitteellisesta tapahtumasta ja kykenivät kuvailemaan siihen liittyviä muistikuvia.

Hyman, Husband ja Billings. (1994). False Memories of Childhood Experiences. Applied Cognitive Psychology.


[2] Big-5 on tällä hetkellä psykologien suosiossa oleva persoonallisuusmittaristo. Ajatuksena on, että meillä jokaisella on jonkinlainen synnynnäinen taipumus tietyn tyyppiseen käyttäytymiseen. Big-5 luotiin siten, että ihmisiä pyydettiin kuvailemaan muita ihmisiä mahdollisimman monella erilaisella sanalla. Tämän jälkeen sanat ja kuvaukset ryhmiteltiin. Vaikuttaa siltä, että kuvauksia dominoi viisi erilaista piirrettä, joissa meitä kaikkia voi mitata: Ulospäinsuuntautuneisuus (Extroversion), Neuroottisuus (Neuroticism), Tunnollisuus (Consiousness), Sovinnollisuus (Agreeableness) ja Avoimuus uusille kokemuksille (Openness to experience).

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s